Bremen & Hampuri 30.8-3.9.2009
Ryanairilla lennot Tampere/Pirkkala-Bremen sai hintaan 25 € edestakaisin per henkilö, joten päätimme suunnata tällä kertaa Saksaan. Hinta ei sisältänyt ruumaan meneviä laukkuja, mutta muutaman päivän pärjää vaikka päällään seisten pelkillä käsimatkatavaroilla. Saksassa ei meistä kumpikaan ollut koskaan käynyt, joten meillä ei kovin suuria odotuksia ollut.
Bremenistä on vain alle kahden tunnin matka Saksan toiseksi suurimpaan kaupunkiin Hampuriin, joten päätimme yhdistää nämä kaksi kaupunkia samalle reissulle. Majoitukset varasimme netistä etukäteen (www.hostelworld.com), mikä sujui helposti ja kätevästi. Luottokortilla maksettiin 10 % varausmaksu ja loput paikan päällä. Matkat Bremen-Hampuri-Bremen päätimme tehdä Ryanairin bussikuljetuksella (bus2fly), joka lähti Bremenin lentokentältä Hampurin linja-autoasemalle. Bussin lähtöajat on sidottu Ryanairin lentoaikoihin. Bussimatkat varasimme ja maksoimme netissä etukäteen (12 €/suunta/henkilö), bussissa maksettaessa hinta olisi ollut 2 € kalliimpi/suunta/hlö.
30.8. su
Lento Pirkkalasta lähti sunnuntaiaamuna ja parin tunnin lennon jälkeen saavuimme Bremenin lentokentälle, josta suuntasimme raitiovaunulla keskustaan. Matka oli lyhyt, noin 10 minuuttia, ja lipun saattoi ostaa raitiovaunun sisällä olevasta koneesta (2,20 €, kone antoi myös rahasta takaisin mikäli ei ollut sopivaa).
Keskustasta hostlalle (Townsend hostel) oli noin kilometrin kävelymatka kauniin puiston läpi.
Hostellissa henkilökunta oli ystävällistä ja paikka oli siisti. Yövyimme seitsemän hengen sekahuoneessa, jossa oli lisäksemme yksi nainen ja neljä miestä. Majoituksen hinta oli 18,90 € /henkilö + petivaatteet 2 €/hlö. Lukollisen kaapin olisi voinut varata käyttöönsä euron maksua vastaan, mutta koska pidimme arvoesineet mukanamme, emme katsoneet sitä tarpeelliseksi. Avaimesta maksettiin 20 euron pantti, joka saatiin takaisin, kun avain palautettiin. Huoneessa oli neljä sänkyä alakerrassa ja kolme parvella, jossa ei mahtunut seisomaan. Valitsimme parven, jossa lisäksemme majaili sveitsiläinen geologian opiskelijamies. Huoneessa oli lisäksi lavuaari ja peili, vessa ja suihku sen sijaan olivat käytävällä. Varsin passeli majoitus yhtä yötä varten ja sijainti oli oiva.
Sunnuntaina kiertelimme Bremenin keskustassa katsomassa ”pakollisia” nähtävyyksiä, Weser-joen rannan Schlachte-katua, Bremenin soittoniekkojen ja Rolandin patsaita, raatihuonetta, Böttcherstraße -katua ja Bremenin vanhinta ja kenties viehättävintä kaupunginosaa, Schnooria. Bremenin keskusta on kaupungin koosta (suunnilleen yhtä paljon asukkaita kuin Helsingissä) huolimatta varsin pieni ja idyllinen. Keskustaa ympäröi kaunis pieni puistoalue ja Weser-joki virtaa toisella laidalla. Sunnuntaina varsinainen keskusta oli melko hiljainen, mutta hostellimme naapurikadulla oli festarit, joissa oli useita esiintyjiä ja paljon erilaisia myyntikojuja.
 |
 |
Sunnuntaina kiertelimme Bremenin keskustassa katsomassa ”pakollisia” nähtävyyksiä, Weser-joen rannan Schlachte-katua, Bremenin soittoniekkojen ja Rolandin patsaita, raatihuonetta, Böttcherstraße -katua ja Bremenin vanhinta ja kenties viehättävintä kaupunginosaa, Schnooria. Bremenin keskusta on kaupungin koosta (suunnilleen yhtä paljon asukkaita kuin Helsingissä) huolimatta varsin pieni ja idyllinen. Keskustaa ympäröi kaunis pieni puistoalue ja Weser-joki virtaa toisella laidalla. Sunnuntaina varsinainen keskusta oli melko hiljainen, mutta hostellimme naapurikadulla oli festarit, joissa oli useita esiintyjiä ja paljon erilaisia myyntikojuja.
Pitkän päivän jälkeen uni tuli nopeasti ja helposti hostellilla. Nukuimme varsin sikeästi, herätessämme kahdeksan tienoilla aamulla huoneessa oli meidän lisäksemme nukkumassa enää yksi mies, kaikki muut olivat lähteneet niin hiljaa, ettemme olleet edes heränneet!
31.8. ma
Maanantaiaamusta suuntasimme Primark-kaupan perässä kohti Waterfront-ostoskeskusta, joka sijaitsi parinkymmenen minuutin raitiovaunumatkan päässä hostelliltamme. Raitiovaunu nro 3 lähti hostellimme naapurikadulta ja matka ostarille kesti noin 20 minuuttia. Ostoskeskuksessa söimme aamiaista kahvilassa ja teimme ostoksia lähinnä Primarkissa. Saksassa oli melko yllättävää huomata, että lähes kaikkialla julkisissa vessoissa (myös ostoskeskuksessa!) oli oma ”vessatäti tai –setä”, joka istui vessassa kolikkokipon kanssa ja mahdollisesti hallinnoi mm. vessapapereita. Tällaiseen olimme aikaisemmin tottuneet lähinnä eteläisemmissä, alhaisemman elintason maissa, kuten Bulgariassa. Takaisin keskustaan saavuttuamme kiertelimme vielä keskustan liikkeissä ja kävimme uudelleen syömässä Rialtossa ennen lähtöä Bremenin lentokentälle, josta bussimme Hampuriin lähti. Matka Hampuriin kesti pienoisessa ruuhkassa kaksi tuntia.
Guesthousemme Hotel Pension Kieler Hof sijaitsi erinomaisella paikalla aivan päärautatieaseman kupeessa. Tällä kertaa meillä oli varattuna kahden hengen huone aamiaisella, suihku ja wc olivat käytävällä (29,50 €/yö/hlö). Hotelli oli melko siisti ja huone riittävä. Lämpimän veden tulo suihkussa saattoi katketa hetkeksi, mutta ei loppunut kokonaan. Vessassa ei ollut käsienpesumahdollisuutta (huoneessa oli) ja missään ei ollut saatavilla esimerkiksi saippuaa, mikä oli yllätys. Huoneet kuitenkin siivottiin ja pyyhkeet vaihdettiin päivittäin.
Hotellilaskun maksaminen tuotti hieman päänvaivaa: JO oli varautunut maksamaan summan luottokortilla, mutta tällöin hotelli olisi laskuttanut 4 % lisää. Lisäksi tällöin kummankin olisi ollut pakko maksaa kortilla, erikseen maksaminen ei käynyt. Respa oli auki 24h, mikä oli kätevää, avain jätettiin aina respaan hotellista poistuttaessa. Henkilökunta oli pääosin erittäin auttavaista ja mukavaa, erästä hapankaalin nielaissutta melko kielitaidonta tätiä lukuun ottamatta, jolle JO sinnikkäästi yritti sönkätä saksaa kahdeksannen luokan aikana hankitun - ja vuosien mittaan jo lähes unohdetun - alkeellisen kielitaidon avulla.
Hotellilaskun maksaminen tuotti hieman päänvaivaa: JO oli varautunut maksamaan summan luottokortilla, mutta tällöin hotelli olisi laskuttanut 4 % lisää. Lisäksi tällöin kummankin olisi ollut pakko maksaa kortilla, erikseen maksaminen ei käynyt. Respa oli auki 24h, mikä oli kätevää, avain jätettiin aina respaan hotellista poistuttaessa. Henkilökunta oli pääosin erittäin auttavaista ja mukavaa, erästä hapankaalin nielaissutta melko kielitaidonta tätiä lukuun ottamatta, jolle JO sinnikkäästi yritti sönkätä saksaa kahdeksannen luokan aikana hankitun - ja vuosien mittaan jo lähes unohdetun - alkeellisen kielitaidon avulla.
Illalla tutustuimme lyhyesti Hampurin keskustaan, kävimme katsomassa raatihuonetta ja keskustassa sijaitsevaa Alster-järveä, jossa kyhmyjoutsenet, nokikanat ja hanhet tulivat JOn riemuksi kosketusetäisyydelle katsomaan, josko jotakin syötävää heltiäisi. Illalla kävimme syömässä, yllätysyllätys, italialaisessa ravintolassa rautatieaseman vieressä (Ristorante Vesuvius). Gnocchit maksoivat 6,90 €, annos oli suuri ja saimme myös tuoreet leivät ja sangriamaljat. Ruoka oli herkullista, sangria erinomaista ja palvelukin kohdallaan. Saksan jälkeen ajatus ulkona syömisestä Suomessa tuntuu tylsältä...
1.9. ti
Aamiainen hotellillamme oli klo 6.00-10.00, me suuntasimme pöytään puoli kymmenen aikoihin. Syötävät oli juomia lukuun ottamatta katettu valmiiksi pöytään. Kahdelle hengelle tarjolla oli neljä erilaista sämpylää, 2 ruisleipäviipaletta ja erilaisia levitteitä: margariinia, maksamakkaraa, kahta erilaista juustoa, nutellaa ja kahta erilaista hilloa. Juomaksi sai vaikkapa teetä ja tuoremehua. Aamiainen oli yksinkertainen ja riittävä, tosin levitteet luultavasti olivat olleet pöydässä odottamassa aamukuudesta asti, ei tehnyt mieli käyttää juustoa tai margariinia… Lisäksi osa hotellin sikamaisista asukkaista otti levitteitä myös muiden asiakkaiden valmiiksi katetuilta pöydiltä :D
Aamiaisen jälkeen tarkoituksenamme oli käydä Hampurin eläintarhassa ja illalla vielä St. Paulissa ja Reeperbahnilla, joten päätimme hankkia metrolipun päiväksi. Valitsimme ryhmälipun, jolla enintään viisi henkilöä sai matkustaa päivän ajan (8,95 €). Hampurin eläintarhassa (Hagenbecks Tierpark) ostimme yhteislipun akvaarioon ja eläintarhapuolelle (25 €/opiskelija). Paikka oli käymisen arvoinen. Mieleen jäivät etenkin norsut, jotka söivät kädestä omenia ja porkkanoita. Paikka näytti myös tarjoavan eläimille kohtalaisen hyvät puitteet moniin muihin eläintarhoihin verrattuna. Joitakin eläimiä oli myös vapaana puiston alueella. Eläintarhassa aikaa olisi saanut kulumaan vaikka kuinka paljon, mutta viiden tunnin kuluttua jalkoja jo särki.
Eläintarhavierailun jälkeen suuntasimme kaupoille. Ostosmahdollisuudet Hampurissa olivat erittäin hyvät. Ihastuimme etenkin Jelly Beanseihin, joita oli tarjolla irtomyynnissä (!) jos jonkin makuisia (mansikkajuustokakku ja suklaavanukas olivat parhaita!). Saksassa ei muuten kannata nälkäisenä kierrellä kaupoissa, ihania suklaapuoteja oli sekä Bremenissä että Hampurissa pilvin pimein…
 |
| Hamburg Zoo |
Illalla suuntana olivat St.Pauli ja Reeperbahn, jonne menimme metrolla. Hampurin metroa oli varsin helppoa käyttää. Reeperbahnista tuli lähinnä mieleen Pariisin katu Rue St. Denis, jolla hotellimme siellä sijaitsi: seksikauppoja toinen toisensa perään. Kävelimme kadun päästä päähän ja poikkesimme Burger Kingissä pitämässä sadetta ja hakemassa jätskit. Jäätelöiden myötä Reeperbahn oli nähty :D Tämän jälkeen ei muuten soinut enää EMin päässä Irwinin kappale ”St. Pauli ja Reeperbahn”, kuten koko matkan ajan oli tapahtunut... se oli nyt nähty ja takaisin ei tulla!
Illalla kävimme vielä syömässä kantapaikassamme, gnocchit veivät voiton tälläkin kertaa. Palvelu oli kohtuullista. Sama tyttö, joka oli palvellut meitä eilen, pääsi kotiin vierailumme aikana ja tilalle tullut mies ei ollut aivan yhtä ystävällinen. Edelleen kuitenkin pidimme paikasta paljon.
2.9. ke
 |
| Hampurin raatihuone |
Viimeisen päivän käytimme lähinnä shoppailuun, sillä Hampuri on hyvä kohde tähän tarkoitukseen (eikä tämä ole tekosyy!). Tästä piti huolen kompaktin kokoinen ydinkeskusta, jossa oli helppoa suunnistaa ja jossa useita ostoskeskuksia ja pienempiä kauppoja riitti. Päivän aikana pysähdyimme myös eräässä kahvilassa jäätelöillä – annokset olivat mielettömän hienoja ja Suomen hintatasoa ajatellen edullisia.
JO olisi halunnut ostaa Pilgrim-liikkeessä olleen kruunupäisen muovisammakon, mutta ne eivät valitettavasti olleet myytävänä. Olisikohan kuitenkin varmuuden vuoksi pitänyt pussata, jos se olisikin muuttunut prinssiksi?
JO olisi halunnut ostaa Pilgrim-liikkeessä olleen kruunupäisen muovisammakon, mutta ne eivät valitettavasti olleet myytävänä. Olisikohan kuitenkin varmuuden vuoksi pitänyt pussata, jos se olisikin muuttunut prinssiksi?
Illalla kävimme vielä ihailemassa Alster-järveä joutsenineen ja ottamassa valokuvia. Syömässä kävimme tylsästi taas kerran Vesuviuksessa, joskin tämä kerta tuotti jonkinasteisen pettymyksen. Ruoka oli hyvää, mutta palvelu hieman tökki. Meitä aiemmin palvellut tyttö ei ollut paikalla, vaan meitä palveli miestarjoilija. Periaatteessa kaikki sujui melko ok, mutta silti on pakko analysoida käyntiämme. Esimerkiksi maksaessamme laskun (tällä kertaa luottokortilla) tarjoilija antoi JOlle kuitin allekirjoitettavaksi ja alkoi naputtaa kynällä kuitin yläreunaa. JO ei ymmärtänyt yhtään mitä mies tarkoitti hokiessaan kymmentä prosenttia ja yhä hinkatessaan kuitin reunaa kynällä. Lopulta JO vain laittoi allekirjoituksen, eikä välittänyt naputuksesta. EM ravintola-alan suurena asiantuntijana ymmärsi tarjoilijan tarkoittaneen, että kuitissa oli kohta, johon merkitään tippi kortilla maksettaessa. JO sen sijaan ei ollut koskaan kuullutkaan moisesta käytännöstä ja tipin antamisenhan pitäisi muutenkin olla vapaaehtoista. Ei muuten herunut!
3.9 to
Viimeinen yömme hostellilla oli lyhyt, bussimme lähti kohti Bremenin lentokenttää 3.30 aamuyöllä. Onneksi Hampurin bussiasema oli vain muutaman sadan metrin päässä majapaikastamme. Matka sujui hyvin parin sangriakannullisen jälkeen ja pian olimmekin jo kentällä. Päänvaivaa tuotti myös kaikkien ostoksien sullominen yhteen reppuun, meillä kun ei ollut ruumaan meneviä matkatavaroita. Olo olikin kuin michelinukolla, sillä olimme ahtaneet kaikki vaatteet yllemme. Bremenin lentokentällä hoidimme viime hetken shoppailut, etenkin alkoholi oli edullista. Turvatarkastuksen jälkeen kävimme myös vessassa riisumassa ylimääräisiä vaatteita, onneksi koneeseen mennessä ei enää tarkkailtu yhden matkatavaran sääntöä. Niin jäi Saksa taakse, mutta varmasti palaamme vielä uudestaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti