JO suuntasi syksyllä 2010 gradun teon vuoksi Kreikan Samoksen saarella olevalle koiratarhalle ja suunnitelmissa oli yhdistää reissuun seikkailu Turkin puolella. EM siis päättikin ottaa äkkilähdön (Antalya, määrittelemätön majoitus) Turkkiin ja sovimme tapaavamme siellä. EM menisi paikalle etukäteen ja JO tulisi perässä ottaen lautan Samokselta Kusadasiin ja bussin Kusadasista määränpäähän. Onneksi Finnmatkat lähetti EMin toivotusti nimenomaan Alanyaan, jossa JOlla oli entuudestaan tuttuja.
JO suuntasi aamuvarhaisella Samoksen satamaan, josta lautta Kusadasiin lähti ja matka kesti parisen tuntia. Kusadasissa JO päätti ottaa taksin bussiasemalle, mutta kuski olikin oma-aloitteinen ja uteli läpi koko reissusuunnitelman ja kävi selvittämässä, miten Alanyaan asti pääsee bussilla. Kävi ilmi, että suoraa yhteyttä ei ollut, vaan pitäisi mennä toisen kaupungin, Aydinin kautta. Aydinista suora bussi Alanyaan lähtisi kello 14, mutta bussi Kusadasista Aydiniin lähtisi vasta sen jälkeen. Taksikuski tarjoutui viemään JOn Aydiniin ja kun hinnasta päästiin sopuun, niin matka alkoi. Aikaa bussin lähtöön oli runsaasti, joten yllättäen taksikuski päätti viedä matkalla JOn lounaalle hyvään ravintolaan ja kustansi kaiken, mikä oli suomalaisen silmissä hivenen erikoista… ruoka kuitenkin oli hyvää! :P Toki vastavuoroisesti JOn oli huolittava taksikuskin käyntikortti yhteydenottoa varten, jota ei kuitenkaan koskaan tulisi... Aydinista JO osti bussilipun Pamukkale-yhtiön bussiin, joka suuntaisi Alanyaan (20 €).
 |
| Alanya Airport |
Matka Alanyaan oli pitkä (8 h), mutta bussi varsin mukava. Kaikilla matkustajilla oli oma näyttö edellisen penkin selkänojassa ja siitä saattoi esimerkiksi katsella televisiota tai elokuvia ja kuunnella musiikkia. Lisäksi bussissa toimi langaton Internet ja juoma-/välipalatarjoilu sisältyi hintaan. Kaiken lisäksi JO sai kaikkea tuplamäärän bussissa työskennelleeltä mieheltä. Raskaan 8h täysihoidossa istumisen jälkeen oli jo ilta, mutta vihdoin bussi oli Alanyan asemalla jossa EM oli vastassa! Tähän asti EM oli pyörinyt Alanyassa kuin toripulu lähes kaksi vuorokautta. Kaupunkiin oli hauskaa tutustua, jos ei oteta huomioon lukuisia huomionosoituksia, joita yksinään kulkeva tyttönen sai. Voi sitä riemun hetkeä, kun tämä kaksikko vihdoin kohtasi...!
|
Alanya central area
Suunnitelmanamme oli, että JO majoittuu EMin hotellihuoneeseen. EM kävi asiaa kysymässä respasta ja heille asia oli ok, ainoastaan matkanjärjestäjältä pitäisi saada varmistus. No sitä ei tullut, vaan Finnmatkat ehdottomasti kielsi JOta majoittumasta samaan huoneeseen! Mitäs nyt sitten? EM ei halunnut olla yksin, eikä tosiaan ollut budjetoinut kahteen majoitukseen, saati sitten JO, joka ei ollut budjetoinut siihen ensimmäiseenkään! Apu löytyi onneksi hetkessä, joskin etenkin EMiä alkuun arvelutti, majoituimme nimittäin lopulta neljän kurdimiehen luokse! Mainittakoon, että JO tosin tunsi ennalta näistä kolme. Asunto oli Itäisen rannan (Keykubat-ranta) lähettyvillä ja siellä oli keittiö, olohuone, kylpyhuone, kaksi isoa parveketta ja makuuhuonetta. Meille tarjottiin omaan käyttöömme toista makuuhuoneista, jonka otimme ilomielin vastaan. Avara ja kliinisen siisti huone muutti päivien saatossa muotoaan, kun se hautautui rojujemme alle tehden siitä lähes tunnistamattoman näköisen. Naiset reissussa! |
EM oli viimeksi ollut rantalomalla vuosia sitten, joten Alanyan reissun yksi päätarkoitus oli viettää rentouttavaa rantaelämää.
 |
| Jättidrinkki |
 |
| Rantajuomisia |
Yhtenä päivänä kävimme uimassa ja ottamassa aurinkoa läntisellä Kleopatra-rannalla, mutta pian saatoimme todeta vähemmän ruuhkaisen Itäisen rannan omaksi suosikiksemme. Muut päivät vietimmekin siis aurinkoa ottaen itäisen rannan puolella. Kantapaikkamme oli ravintola Flamingon ranta, jossa osa ystävistämme työskenteli.
 |
| Flamingo beach by night |
Saimmekin reissussa monia uusia tuttavuuksia ja JO pääsi tutustumaan vanhoihin paremmin. Flamingo-ravintolan pojat muistivat JOn oikein hyvin, joten tuntui mukavalta viettää siellä iltaa. Saimme tutustua myös hostimme Hn kummityttöön, turkkilaisruotsalaiseen hyvin valloittavaan 5-vuotiaaseen Miraan, jonka kanssa yritimme kovasti kommunikoida ruotsiksi. Alku-ujostelun jälkeen Mira oli oikein hyvää kaveria kanssamme ja halusi jopa lahjoittaa JOlle rannerenkaita. Mira taisi myös olla Turkissa ainoa, joka ihastui tarjoamiimme tuliaissalmiakkeihin ;) yllättäen H mielellään antoikin ne kaikki Miralle…
 |
| JO & Mira |
Kaupungilla kävimme pariin otteeseen shoppailemassa. Aggressiivinen kaupustelu on Turkissa nykyisin kiellettyä, mutta siltikin välillä tuntui ahdistavalta, kun mitään ei saanut katsella rauhassa. Mainittakoon kuitenkin, että paikallisten ystävien ollessa mukanamme oli ostoksilla käynti aivan toisenlaista! Kaupustelijat pysyivät kaukana ja hiljaa, sekä saimme toisinaan tingittyä parempia diilejä. Mukaan tarttui pääasiassa vaatteita. Joka paikassa ihmiset olivat kuitenkin ystävällisiä ja saatoimme poiketa puoteihin juomaan omenateetäkin. Euroilla pärjäsi Alanyassa varsin hyvin, onneksemme monet olivat myös pyöristäneet sen hetkisen kurssin niin, että laskeminen olisi helppoa. Euro vastasi usein kahta liiraa, vaikka todellisuudessa yhden liiran arvo ei ollut aivan viittäkymmentä senttiä. Automaateilta sai myös valita nostaako rahat euroissa vai liiroissa, mutta automaatilla käteisen nostaminen maksoi jonkin verran. Euroilla saattoi maksaa lähes kaikkialla, mutta usein sai liiroja takaisin.
 |
| Alanya harbour |
Loman loppupuolella JO päätti vielä tsekkailla mestoja ennen paluutaan Samoksen saarelle, josta lento Ateenan kautta kotiin olisi. EM sen sijaan palaisi kotiin lomalennolla Antalyasta. JO lähti yöbussilla kohti Antalyan lentokenttää, josta matka taittui reittiä Izmir-Kusadasi-Efesos-Pamukkale-Samos-Ateena-Helsinki! EM vietti viimeisen illan villisti juhlien Alanyan yössä ennen paluutaan Suomeen. Oikeasti näin ei ehkä tapahtunut.
Reissu oli ehdottomasti yksi ikimuistoisimmista kaikin puolin, varsinkin tapaamiemme ihmisten osalta. Joskin hostimme H totesi haluavansa unohtaa meidät ikuisiksi ajoiksi, sillä hän olisi halunnut mennä naimisiin JOn kanssa, mutta JO ei kuitenkaan lämmennyt ajatukselle. Tiedämme kuitenkin palaavamme vielä joskus Alanyaan ja ehkä tutustuvamme Turkkiin laajemmaltikin...
 |
| Michael's bunnies :) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti