Toscanan auringon alla

Toscana - jo nimikin kertoo, että paikan täytyy olla taivaallinen (eikä tokikaan yhtään puolueellinen mielipide JOlta).

Toscanan reissu oli melko yhtäkkinen päähänpisto. Minnekään ei ollut tarkoitus lähteä ennen kuin JO havaitsi työvuorolistaan ilmestyneen muutaman päivän mittaisen tauon samaan aikaan kun EMilla olisi loma meneillään. Minne siis pääsisi mahdollisimman edullisesti? Vastaukseksi tuli Ryanair ja Pisa! 60 € edestakaiset lennot. Niinpä sitten reilun vuoden tauon jälkeen olimme taas Pirkkalan kentällä.

Ryanairilla lentäminen on mahdottoman tylsää. Ei mitään tarjoilua (siis ilmaista), lehtiä tms. Mukana matkassa oli pelkät käsimatkatavat, joten matkalukemisetkin olivat minimissä. Pisan kentälle saavuttiin myöhään sunnuntai-iltana, mutta onneksi kenttä sijaitsee lähes keskustassa, joten saatoimme kävellen suunnata etsiskelemään hostelliamme (hostel Pisa). Lopulta parin Jenkkitytön avustuksella hostelli löytyi ja osoitti olevansa hintansa väärti. Majoitus oli kahdeksan hengen huoneessa, mutta kaikki olivat hiljaa ja sulassa sovussa.

Aamulla suuntasimme rautatieasemalle ostamaan junaliput Siennaan ja hengailimme Pisassa hetken ennen junan lähtöä. Siennassa suuntasimme ensimmäiseksi ruokakauppaan hamstraamaan valtavan kasan omppuja - ihan kuin koko loppumatkan aikana ei löydettäisi uudestaan ruokakauppaa! Reput huomattavan paljon aiempaa painavampina laahustimme Siennan vanhaan keskustaan etsiskelemään puistoplänttiä, jonne mennä piknikille. Kävi ilmi, että puiston löytäminen kivikylästä ei ole ihan yksinkertaista. Siennassa kiertelimme lähinnä ympäriinsä ihmettelemässä toinen toistaan kivemman näköisiä rakennuksia tsiljoonan muun turistin kanssa. Sievä kaupunki!

EM ei jaksanut enää roudata reppua, joten JO sai harjoitella miltä tuntuisi olla kaksosten yksinhuoltaja



Siennasta matka jatkui junalla FIrenzeen, josta oli etukäteen varattuna hostelli kahdeksi yöksi. Harmillista kyllä kumpikaan meistä ei muistanut, missä hostelli oli, mikä sen nimi tai osoite mahtoi olla. Siispä kulutimme useamman tunnin kiertämällä ympäri FIrenzen keskustaa samalla wifiä etsien... JO oli kertonut reissusta ja myös hostellista työkaverilleen P:lle, joka on Italiafani, joten hetken jo harkitsimme josko soittaisimme P:lle mahtaisiko tämä muistaa mihin hostelliin meidän pitikään majoittua tai missähän se mahtoi sijaita... EM kuitenkin totesi, että P:n vaimo saattaisi suuttua moisesta, varsinkin mikäli P vielä muistaisi missä majapaikkamme on :D Lopulta kuitenkin löysimme nettikahvilan ja saimme selville minne meidän piti mennä. Ensikertalaiset liikenteessä selvästi.

Firenze on upea. ja samalla ei ole. Kulttuuria, nähtävää, historiaa on tarjolla runsaasti. Ikään kuin paluu renessanssin ajalle. Ponte Vechhio, joka oli jopa liittoutuneiden etenemisen tieltä siltoja räjäytelleiden natsien mielestä liian kaunis tuhottavaksi, II Duomo, komea Santa Maria del Fioren katedraali, joka on suunniteltu 1200-luvulla, mutta saatiin valmiiksi vasta muutama vuosisata myöhemmin. Hienon punaisen kupolikaton on suunnitellut joku, joka on haudattu kirkon hautaholviin, jolla on vaikea B:lla alkava nimi. Tsiljoona muuta kirkkoa, palatsia, galleriaa ja vaikka mitä. Toisaalta Firenzeen liittyy myös paljon muttia. Tsiljoona turistia, saasteet, melu, haju, kapeilla kaduilla vaeltamista haittaava liikenne, viheralueiden vähäisyys. Kaikesta huolimatta paikassa on kuitenkin sitä jotain.




Ponte Vecchio

  Käytimme aikamme Firenzessä harhaillen ympäri kaupunkia ja ihaillen samalla kaikkea vastaantulevaa. Aikaa säästyi huomttavasti kun usein kaupasta ostettu lounas oli syötävä kävelemisen lomassa, kuin puistoja saati penkkejä ei vain tullut vastaan.

Lopulta löysimme varmaan ainoan ei aidatun isohkon viherpläntin Firenzestä (noh, ehkä toisen). Ja siellä oli iso ja hieno puu. Ja tapansa mukaan JOn oli tietenkin pakko kiivetä sinne (ei haittaa vaikka päällä on mekko). Lopputuloksenahan oli sitten polven sijoiltaanmeno ja seurauksena kunnon sadattelut kaikilla JOn osaamilla kielillä. Onneksi JOlla on kuitenkin erinomainen kivunsietokyky ja matka jatkui. Niin ja polvi loksahti myös itse takaisin normaalille paikalleen, eikä tällä kertaa tarvittu JOn isän tai ambulanssimiehen apua. Viherpläntin keskellä olleessa suihkulähteessä uiskenteli kilppareita ja oransseja kaloja, joita jäimme vielä hetkeksi kuvaamaan.

Firenzestä kävimme bussillä läheisessä Fiesolen kylässä ihmettelemässä näkymiä alas Firenzeen. Muuta kylässä ei juuri tainnut ollakaan. Turisti-infon mukaan esimerkiksi jonkinlainen vanha amfiteatteri tai jotain olisi pitänyt olla, mutta kiersimme koko kylän onnistumatta bongaamaan mitään amfiteatteria muistuttavaa. Noh, on me tosin oltu aikanaan keskellä Dublinin linnan pihaakin ihmettelemässä missä se linna oikein on...

Lähtöpäivän aamulla päätimme lähteä Firenzestä pikaisesti katsomaan vielä muurien ympäröimää Luccan kaupunkia ennen kuin olisi aika palata Pisaan. Luccassa vihreää löytyi jo selvästi helpommin kuin Firenzestä ja Siennasta, mutta silti taisi Sienna kohota suosikiksemme :) Luccassa oli myös huomattavasti rauhallisempaa ja vähemmän turisteja kuin muissa kaupungeissa. Yhden turistiryhmän bongasimme ja menimme kiinnostuneena katsomaan minne porukka niin intensiivisesti jonottaa ja saimme huomata päätyneemme vessajonoon...

Ennen kentälle menoa poikkesimme vielä bussilla Pisassa katsomaan Pisan kaltevaa tornia, josta kaikki turistit - kuten mekin - yritimme tietysti ottaa hassuja "pidän tornia pystyssä" -kuvia. Samalla reissulla kuulimme ehkä huonoimman myyntiargumentin aikoihin kun eräs kelloja kaupitellut mies totesi "Hey Lady Gaga, wanna bling bling?". No thanks!

Pian olikin taas jo aika palata muutamaksi päiväksi työpaikalle ennen seuraavaa reissua :) Toscanassa maaseutu oli erityisen kauniin näköistä, kaupungeissa oli hurjasti nähtävää ja arkkitehtuuri kaunista. Italialainen ruoka on myös erittäin hyvää, mutta budjettirajoitteisina ruokavalio pysyi pääsääntöisesti ompuissa. Ekä ensikerralla...